Tietopankki – Keliakia

Keliakia

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa elimistössä immuunireaktion, joka vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja suolinukkaa. Suolinukan vaurioituminen voi heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja aiheuttaa monenlaisia oireita.

Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Keliakia on Suomessa yleinen sairaus >>
Keliakian vaikutus jokapäiväiseen elämään >>
Keliakian oireet ja perinnöllisyys >>
Miten keliakia diagnosoidaan? >>

Keliakia on Suomessa yleinen sairaus

Suomessa keliakiaa sairastaa arviolta noin 2,4 % väestöstä eli noin 130 000 ihmistä. Keliakian esiintyvyys on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, ja tutkimusten perusteella sairauden esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.

Keliakian vaikutus jokapäiväiseen elämään

Keliakia on siis elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tiukka gluteeniton ruokavalio. Tämä tarkoittaa, että kaikkia vehnän, ohran ja rukiin gluteenia sisältäviä elintarvikkeita ja ainesosia on vältettävä. Gluteenia voi löytyä monista yllättävistäkin tuotteista, joten gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaatii tarkkuutta ja perehtymistä. Keliakiadiagnoosin saaneiden on tärkeää saada ohjausta ravitsemusterapeutilta, jotta varmistetaan riittävä ja monipuolinen kuidun ja ravintoaineiden saanti.

Positiivista on, että gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Nykyään on saatavilla laaja valikoima gluteenittomaan leivontaan ja ruoanlaittoon tarkoitettuja jauhoja, jauhoseoksia sekä hiutaleita. Valmiita gluteenittomia tuotteita ostaville tarjolla on enenevässä määrin mm. leipää, pastaa, taikinoita ja monia muita puolivalmisteita sekä elintarvikkeita. Useat ravintolat ja kahvilat tarjoavat gluteenittomia vaihtoehtoja.

Vaikka keliakia olisikin sitä sairastavalla henkilöllä oireeton, on gluteenittoman ruokavalion tiukka noudattaminen välttämätöntä, sillä vaikutukset saattavat olla vakavia ja ilmetä vasta vuosien kuluttua.

Keliakian oireet ja perinnöllisyys

Keliakian oireet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen ja ne voivat olla jopa oireettomia. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä keliakian oireiden ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Mikäli epäilet sairastuneesi keliakiaan, on tärkeätä että käyt tutkimuksissa ennen siirtymistä gluteenittomaan ruokavalioon, jotta mahdollinen keliakia voidaan todeta luotettavasti.

Millaisia ovat keliakian oireet?

Keliakian oireet vaihtelevat suuresti henkilöstä toiseen. Yleisiä oireita ovat:

Vatsakipu, turvotus ja ilmavaivat
Ripuli tai ummetus
Väsymys
Laihtuminen
Raudanpuuteanemia
Iho-oireet, kuten ihottumaa

On tärkeää muistaa, että kaikilla keliaakikoilla ei ole oireita. Keliakia voi olla oireeton, jolloin se voi jäädä havaitsematta pitkäksi aikaa. Jos epäilet, että sinulla tai läheiselläsi saattaa olla keliakia, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Keliakialiiton mukaan Suomessa keliakiaa sairastaa arviolta noin 2,4 % väestöstä eli noin 130 000 ihmistä. Kuitenkin vain reilut 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin, ja jopa noin 90 000 sairastaa keliakiaa tietämättään.

Keliakiaan liittyy perinnöllinen taipumus. Jos ensimmäisen asteen sukulaisella, kuten vanhemmalla, sisaruksella tai lapsella, on keliakia, keliakiaa esiintyy keskimäärin noin 5–10 %:lla. Keliakiaa sairastavan ensimmäisen asteen sukulaisille keliakiaseulontaa voidaan harkita noin 10 vuoden välein sekä aina, jos keliakiaan viittaavia oireita ilmaantuu.

Ihokeliakia ja sen oireet

Ihokeliakia on keliakian ihomuoto. Se on gluteenin aiheuttama sairaus, joka ilmenee iho-oireina, kun gluteenia sisältäviä viljatuotteita nautitaan.

Terveyskirjaston artikkelin mukaan Ihokeliakiaa esiintyy noin 10 %:lla aikuisista keliaakikoista. Ihokeliakian pääoire on voimakkaasti kutiseva, pienirakkulainen ihottuma, jonka tyypillisimmät esiintymisalueet ovat kyynärpäät, polvet ja pakarat.

Miten keliakia diagnosoidaan?

Lääkäri voi diagnosoida keliakian useilla eri tavoilla:

Verikokeet: Keliakian tutkiminen aloitetaan yleensä verestä mitattavista keliakiavasta-aineista. Tyypillisissä tapauksissa keliakiadiagnoosi voidaan tehdä pelkkien vasta-ainetutkimusten perusteella ilman ohutsuolen koepalaa.
Ohutsuolen koepala: Jos diagnoosia ei voida varmistaa vasta-ainetutkimusten perusteella, voidaan tehdä mahalaukun tähystys ja ottaa koepaloja ohutsuolesta.

Keliakiaa ei voida parantaa, mutta se on hoidettavissa gluteenittomalla ruokavaliolla. Gluteeniton ruokavalio on elinikäinen hoito, joka estää keliakian oireiden ja komplikaatioiden kehittymisen. Keliakiatutkimukset tulee tehdä gluteenia sisältävän ruokavalion aikana. Gluteenitonta ruokavaliota ei kuitenkaan pitäisi aloittaa ennen tutkimuksia, koska se voi vaikeuttaa luotettavan diagnoosin tekemistä.

Keliakiaan liittymätön gluteeniherkkyys

Aikakauskirja Duodecim julkaisun 6/2021 artikkeli käsittelee Gluteeniherkkyyttä: Gluteeniherkkyys on yhä yleisempi terveysongelma, jossa ihmiset kokevat erilaisia oireita, jotka helpottavat gluteenittoman ruokavalion noudattamisella. Keliakiasta poiketen gluteeniherkkyydelle ei ole olemassa selkeää diagnoosia tai testiä, eikä sen patogeneesiä täysin ymmärretä.

Mahdollisia syitä gluteeniherkkyyteen liitetylle oireilulle ovat mm. ohutsuolen limakalvon lisääntynyt läpäisevyys, viljojen muiden ainesosien reaktiot sekä FODMAP-hiilihydraattien sietokyvyn puute.

Tyypillisiä gluteeniherkkyyden oireita:

Vatsakipu ja turvotus
Ripuli tai ummetus
Väsymys ja heikkous
Iho-oireita
Päänsärky, aivosumu tai muut yleisoireet

Diagnoosin tekemisessä tärkeintä on pystyä sulkemaan pois keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus. Gluteeniherkkyyden arvioinnissa seurataan, helpottuvatko oireet gluteenia tai oireita aiheuttavia viljatuotteita välttämällä sen jälkeen, kun keliakia ja vilja-allergia on suljettu pois.

Gluteeniherkkyyden hoito:

Gluteeniton ruokavalio
FODMAP-ruokavalio voi olla hyödyllinen
Keskustelu ravitsemusterapeutin kanssa on tärkeää

Gluteeniherkkyyttä epäiltäessä ja hoidettaessa on tärkeä tiedostaa gluteenittoman ruokavalion ravitsemukselliset haasteet. Ruokavalion rajoituksia ja muutoksia tulisi harkita tarkasti ja keskustella asiasta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.