Tietopankki – IBS – ärtyneen suolen oireyhtymä

Gluteeniton elämä, sämpylä ja voita

IBS – ärtyvän suolen oireyhtymä

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen toiminnallinen ruoansulatuskanavan vaiva, johon liittyy tyypillisesti vatsakipua, turvotusta ja suolen toiminnan muutoksia. IBS:ään ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan usein lievittää ruokavalion, elintapojen ja tarvittaessa muun hoidon avulla.

Sekä ärtyvän suolen oireyhtymä että keliakia ovat yleisiä ruoansulatuskanavan vaivoja, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. On kuitenkin tärkeää erottaa nämä kaksi sairautta toisistaan, koska niiden hoito ja pitkän aikavälin ennuste eroavat merkittävästi.

IBS:n ja keliakian erottaminen

Ärtyvän suolen oireyhtymän ja keliakian hoitamisen kannalta on välttämätöntä erottaa nämä kaksi, oireiltaan usein samankaltaista tilaa toisistaan. Yhtäläistä sekä keliakialle että IBS:lle ovat oireina usein esiintyvät vatsakipu, turvotus sekä erilaiset ruoansulatukseen liittyvät ongelmat.  Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja suositeltavaa on hakeutua lääkärin vastaanotolle diagnoosia varten.

IBS:n tarkkaa syntymekanismia ei täysin tunneta. Oireisiin voivat vaikuttaa muun muassa suoliston herkkyys, suolen liikehäiriöt, suoliston mikrobisto, stressi ja ruokavalio. Osalla IBS:ää sairastavista runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoat voivat lisätä oireita. IBS:ssä ei todeta keliakialle tyypillistä gluteeniin liittyvää autoimmuunireaktiota eikä rakenteellista suolistovauriota. IBS:n diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja tarvittaessa muiden sairauksien poissulkemiseen.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka tutkiminen aloitetaan yleensä verestä mitattavista keliakiavasta-aineista. Keliakiassa gluteeni aiheuttaa elimistössä autoimmuunireaktion, joka voi vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa.

Ärtyvän suolen oireyhtymän vaikutukset jokapäiväiseen elämään

IBS on yleinen vaiva, jota sairastaa vähintään noin 10 % suomalaisista. IBS on naisilla yleisempi kuin miehillä.

Oireet, kuten vatsakipu, turvotus, ripuli ja ummetus, voivat rajoittaa fyysistä aktiivisuutta, matkustamista ja sosiaalisia tapahtumia.  Terveyskirjaston artikkelissa todetaan, että oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä hyvin hankalaan, elämänlaatua merkittävästi heikentävään oireistoon. Pitkittyneet tai voimakkaat oireet voivat kuormittaa arkea ja heikentää elämänlaatua. IBS:ään voi liittyä myös psyykkistä kuormitusta.

IBS:n vaikutus jokapäiväiseen elämään vaihtelee yksilöittäin. Jotkut ihmiset kokevat vain lieviä oireita, kun taas toiset kokevat merkittäviä haasteita. On tärkeää hakea apua ja hoitoa IBS:n hallitsemiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

IBS:n perinnöllisyys

IBS:n syntyyn vaikuttavat useat tekijät. Geneettisellä alttiudella voi olla merkitystä, mutta lisäksi oireyhtymän kehittymiseen vaikuttavat esimerkiksi suoliston toiminta, suoliston mikrobisto, suoli-aivoakseli sekä psykososiaaliset tekijät.

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito

Männikön ja Antikaisen mukaan ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan pyrkiä lieventämään elintapojen, kuten ruokavalion, liikunnan ja stressinhallinnan, keinoin sekä turvaamalla riittävä palautuminen ja uni.

IBS:n ravitsemushoidon perustana ovat säännöllinen ateriarytmi, kiireetön ruokailu sekä riittävä kuidun ja nesteen saanti. Myös säännölliset elintavat ja riittävä uni voivat auttaa oireiden hallinnassa.

Ravitsemushoidon tavoitteena ovat oireiden vähentäminen ja lieventäminen ja siten elämänlaadun parantaminen. Lisäksi varmistetaan, että ruokavalio säilyy ravitsemuksellisesti riittävänä ja helppona toteuttaa.

FODMAP-ruokavalio

Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien rajoittaminen voi helpottaa IBS-oireita. Kaikkia FODMAP-ruokia ei kuitenkaan yleensä tarvitse välttää. Ruokavaliossa pyritään tunnistamaan yksilöllisesti oireita aiheuttavat ruoat ja palauttamaan hyvin siedetyt ruoat takaisin ruokavalioon. Jos ruokavaliota joudutaan rajoittamaan paljon, se kannattaa toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

FODMAP-ruokavalion tiukempi rajoitusvaihe on yleensä tilapäinen. Sen jälkeen ruokia palautetaan ruokavalioon vaiheittain, jotta löydetään mahdollisimman monipuolinen ja yksilöllisesti sopiva ruokavalio.

Gluteeniton ruokavalio ja IBS

Osa IBS:ää sairastavista kokee oireidensa helpottuvan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ei kuitenkaan ole selvää, johtuuko oireiden helpottuminen gluteenin välttämisestä vai esimerkiksi vehnän, rukiin ja ohran sisältämien FODMAP-hiilihydraattien määrän vähenemisestä.

Gluteenitonta ruokavaliota ei ole syytä aloittaa ennen mahdollisten keliakiatutkimusten tekemistä, sillä gluteenin välttäminen voi vaikeuttaa keliakian luotettavaa diagnosointia.

Lisätietoa IBS -Ärtyvän suolen oireyhtymästä löydät mm. seuraavista lähteistä:

Muita aihepiiriin liittyviä artikkelejamme: